Penkin alle, suurilta osin

KisatSLN-02909

Viime viikonlopusta vähän asiaa, radikaalit tulokset vaativat osiltaan radikaaleja ratkaisuja, vaan osiltaan lähinnä myös ylianalysoinnin lopettamista ja unohtamista. Otetaan siis huonot uutiset ensin, ja aloitetaan Joensuun kolmostason kilpailuista, joissa minä onneton siis:

  1. Tipuin kaksi kertaa.
  2. Pääsin yhden radan maaliin (neljästä).

Voin kertoa, ei ole ikinä tullut tehtyä noin onnettoman huonosti mennyttä kisareissua. Enkä tiedä edes mikä oikeastaan oli eniten vialla, kaikki meni vaan ihan päin honkia. Helmin kanssa elämä oli pelkkää kaaosta, ja sille syitä on nyt sitten etsitty kissojen ja koirien kanssa, mutta loppupelissä tulema taitaa olla se, että boosterin (uusi kokeilu, ei ehkä paras ajatus) ja kylmän kelin yhdistelmä aiheutti meille verryttelyssä sekasorron, jonka jälkeen molempien psyyke järkkyi, eikä loppua sille herkän tamman kanssa ihan heti löytynyt.


KisatSLN-02914

Homma meni siis niin, että ensimmäisen pystylle tehdyn verkkahypyn jälkeen Helmi linkaisi minut hiekkaan, jota se ei ole ennen onnistunut tekemään. Eikä oikeastaan edes ehdottanut, siksi vähän yllätyinkin. Rykäisin samalla hevoselta suitset päästä, ja martingaali hajosi sitten hevosen juostessa. Saatuani tamman kiinni ehdin ottaa jotakuinkin yhden tai kaksi hyppyä ennen radalle menoa, joka oli 120cm aikaluokka, johon lähdin selvästikin liian sähäkästi noin kaoottisen tilanteen jälkeen. Juostiin yhdestä esteestä ihan keskittymisen puutteesta ohi, sitten otin yhden puomin ja unohdin radan, jonka jälkeen päätin sitten keskeyttää. Seuraavan päivän 110 luokan verryttely sujui jo normaalisti, mutta radalla säädöt oli edelleen ihan hukassa, eikä mitään yhteistä säveltä oikein löytynyt, tuloksena yksi ohimeno, kaksi puomia ja kaksi aikavirhettä. Eli aika karmeaa.

KisatSLN-02675

Pipanasta sen verran, että se oli kisapaikalla yllättäen aika itsevarma ja vähän kuriton, ja minulta oli siihenkin kaikki hallintalaitteet ihan hukassa. Se nyt vaan yksinkertaisesti hyppäsi ne esteet mitä halusi, ja ei hypännyt niitä mitä ei halunnut. Viimeisellä sitten putosin jo hiekkaan sunnuntaina, ja tästä viisastuneena päätin, että se saa mennä Joensuuhun Hannulle ratsastettavaksi joksikin aikaa. Se vaan on niin iso ja kovaluontoinen hevonen, joka vielä menee minulle aina niin tunteisiin tempauksissaan, kun se on oma ja omatekemä. Täytyy vaan molempien vähän päästä katsomaan asioita tietyltä etäisyydeltä, että päästään asioissa eteenpäin. Täytyy kuitenkin muistaa, että se on ensimmäinen nuori jota tässä mittakaavassa teen, eikä ehkä ihan helpoin tapaus. Ja että olen itsekin vielä ihan nuori ja vihreä, vaikka yritys tehdä asiat paremmin on kova.

KisatSLN-02780

Pipanalla alkaakin heinäkuun alkupuolella koulutus Joensuun puolella, itse odotan jo innolla, herra hevosesta en osaa sanoa.

IMG_1365

Mutta ei sentään vaivuta masennukseen, perjantaina Suonenjoella järjestetyissä ykkösissä Hannan hevoset kulkivat hienosti, ja Vänni hyppäsi aika tasaisen 90 radan yhdellä helpolla puomilla, ja Landen kanssa meidän eka 120 meni tuplanollilla ja luokkavoitto kotiin. Sen kanssa säädöt osuvat koko ajan vaan enemmän kohdilleen, vaikka muiden kanssa ei sujuisikaan. Ratsastuskoulu Ryökäleen kanssa yhteistyö on sujunut nyt kyllä todella kivasti, ja toivottavasti jatkoa sille seuraa vielä pitkään :)

wp-1466624450584.png

Tällä viikolla kasvatellaan sitten itseluottamusta kohti opiskelijoiden MM-kilpailua, jonne matka starttaa sunnuntaina! Tästä lisää vielä ennen viikonloppua, ja itse matkalta pysytte varmasti parhaiten kärryillä Snapchatin puolella, jonne luvassa on varmastikin kohtalaisen paljon video- ja kuvamateriaalia. Päivittelen myös facebookiin aktiivisesti, ja saa nähdä jäisikö aikaa kirjoittaa ihan blogiinkin kesken reissun. Jos ei, niin sitten blogin puolelle palataan hieman kattavammalla kisapostauksella reissun jälkeen.

Postauksen kuvat viimeistä lukuunottamatta ovat Tomi Rautsialan käsialaa. Landen kuvan nappasi äitini Kitta :)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *