Kuvia ja kuulumisia

KisatSLN-02717

Nämä Rautsialan ottamat kuvat on vaan niin huikeita, että kummallisesti kirjoitusmotivaatio lisääntyy heti! Vai voisiko osasyyllinen olla myös koulutehtävien pakoilu.. No, muutamat rästihommat pitäisi saada parin päivän sisään tehtyä loppuun, ettei ne jää roikkumaan ja vaivaamaan koko kesäloman ajaksi. Harjoitteluni loppui siis viime viikolla, ja nyt luvassa onkin hevosia koko kesä, ja vihdoin on aikaa käydä valmentamassa ja ratsastamassa vähän useammin myös vähän pidemmässä matkassa.

KisatSLN-02690 KisatSLN-03013

Olen kyllä niin tyytyväinen siihen, että käytössä on todella hyviä hevosia, ja ympärillä huikeita ihmisiä, joiden kanssa tehdä yhteistyötä. Jotenkin vain vuosi vuodelta ja päivä päivältä yllätyn siitä, kuinka reiluja ihmiset ovat. Ja haluan itsekin olla. Motivaatio harjoitella ahkerammin nousee koko ajan, kun siitä saa vastineeksi mitä hienoimpia tilaisuuksia näyttää omaa osaamistaan.

KisatSLN-02987 KisatSLN-02671 KisatSLN-02761

Harjoittelu onkin nyt käsittänyt kouluratsastustreenien lisäämistä Sarin valvovan silmän alla, ja molemmat hevoset on toimineet aika kivasti, vaikka ei se aina helppoa ole. Sen lisäksi olen hypännyt asiakkaiden hevosia, joista pari lähtee tällä viikolla kilpailuihin. Tekee kyllä hyvää ratsastaa monenlaisia hevosia nyt, kun Ruotsin reissukin lähestyy. Ylipäätään haluan tavoitella tässä lajissa taitoa viedä kaikenlaisia hevosia eteenpäin, ja saada ne tekemään parhaansa niille annetuissa tehtävissä. Se on kuitenkin se, millä tässä lajissa pidemmän päälle pääsee eteenpäin, taidolla ratsastaa hevosista parhaimman version ulos.

KisatSLN-02802 KisatSLN-02805 KisatSLN-03011

Omat käykin viikonloppuna kouluaitojen sisässä esittämässä temppuja, ja ensi viikolla luvassa on Joensuun kisareissu. Helmi hyppää siellä 120 luokkia molemmat päivät, ja Pipana lähtee mukaan miniluokkiin harjoittelemaan kilpahevosen elämää. Herra pääsee ensimmäiseen yökyläreissuunsa turvallisesti Helmin matkassa, ja saa opiskella kisapaikalla käyttäytymistä ylipäätään. Mitään tulostavotteita sille ei ole, Helmi sen sijaan saisi hypätä sujuvia ja varmoja ratoja, ja toivotaan että puhti riittäisi myös toisen päivän luokkaan tällä kertaa.

Mitä se teki?

Vähän asiaa viime sunnuntain kilpailuista, joista myöhemmin odotettavissa myös hienoja kuvia (!), tällä kerta kuitenkin vain videoin. Otsikolla viittaan muuan tapahtumaan, jolle edelleenkin nauran kaksin kerroin kippurassa, mutta kai siitä on yli päästävä. Aloitetaan nyt kuitenkin Pipanasta, joka ensimmäisissä kakkosissaan voitti noviisisarjan osakilpailun yhdellä puomilla, joka tuli ihan suoraan sanottuna keskittymisen puutteesta. Tällaiset työtapaturmat nyt ovat ymmärrettäviä pienelle urpolle, mutta kyllä olin tyytyväinen siihen, miten rohkeasti se kaikki esteet ylitti, ja sitä sai radalla myös ratsastaa kohtalaisen hyvin. Sarjaa ennen se jäi vähän pohkeen taakse, mikä on toistaiseksi ollut välttämätöntä, jotta mahdumme niiden väleihin. Niistä kun ei viitsi jättää kylmästi askelta tai useampaa pois, niinkuin kaikista suhtautetuista on ollut parempi pikkuhevosen kanssa toistaiseksi jättää. Tuota yhtä ristilaukkasähellystä lukuunottamatta rata oli mielestäni tähän vaiheeseen oikein hyvä, tästä sitten pikkuhiljaa rutiinia ja tulevaisuudessa sitten oikeita esteitä eteen :)

Helmin kympissä ei tapahtunut kummempia, edettiin tasaisesti ja päädyttiin toiselle sijalle. Aika kovan kolauksen otti seitsemänteen esteeseen, alkaa olla jo vähän tylsää ja helppoa molemmille. Helposti heittäännytään molemmat vähän huolimattomiksi.

Mutta se 120 sitten… Helmi oli ensimmäisen vaiheen tosi skarppi ja hyvä, ja korkeus tuntui hyvältä, ja nollilla mentiin toiselle vaiheelle, joka oli kymmenen senttiä matalampi. Tämä lähti hyvin liikkeelle, ja toisiksi viimeiselle esteelle saakka kaikki oli aika hyvin. Tuolle esteelle olin verryttelyn aikana päättänyt ratkaista käännöksen takana olevan esteen edestä, sillä luokan voittaakseen siitä oli mentävä. Zoomailin sitä sitten sinne ratsastaessani, ja katsoin että siellä olisi oikein hyvä sauma mennä vähän paremmin edeten ennen takana olevan sarjan A-osaa, ja päädyin ratkaisemaan kyseiselle esteelle itsevarman lähestymisen vähän kauempaa. Tämän jälkeen horjahdin ihan urakalla, sillä hevonen ei suinkaan lähtenyt mukaani käännökseen, vaan hyppäsi korvat hörössä takana olevan okserin yli. Se itsevarma lähestyminen aiheutti siis sen, että Helmi reppana oli aivan varma, että seuraava este on takana oleva okseri, ja kuten reippaat estehevoset tekevät, Helmi hyppäsi kiltisti siitä yli. Minä hämmennyin, tuomarit ja ratamestari hämmentyivät, ja lisäksi myös Helmi hämmentyi uusinnan loppuessa ihmeellisesti kesken. Saatoimme myös aikaansaada lievän joukkohysterian kanssakilpailijoiden joukossa.

En nyt vieläkään tiedä mitä ajatella, mutta kivahan se on, että on hevonen, joka hyppää ilman lupaakin kaiken mitä päin sen vaan kääntää!

WUEC / Flyinge 2016

Mari_kisat (25 of 164)

Huhhuh, niin siitäkin vain tuli totta. Muistatteko, kun joskus talvella sanoin teille, että tänä vuonna uskallan unelmoida isosti? No, nyt niistä kaikista unelmista on tullut jo totta. Sen lisäksi, että pääsin sisään II-tason valmentajakoulutukseen alkuvuodesta, minä todellakin pääsin opiskelijoiden MM-joukkueeseen edustamaan Suomea heinäkuun taitteessa Flyingeen!! Kyseessä on siis lainahevoskilpailu, joka on avoin yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille.

Mari_kisat (116 of 164)

Nyt on epätodellinen olo, kisoihin noin kuukausi aikaa, ja käytännöt selkiytyvät pikkuhiljaa. Tuohon kohtaan tärkein selviteltävä käytäntö Suomessa on Helmin ohjelma, sillä neidin pitäisi olla seuraavana viikonloppuna sitten Salossa hyppäämässä. Muutoin valmistautuminen käsittää lähinnä oman fysiikkatreenin lisäämistä, sekä kouluratsastuksessa erityisesti valmentautumista. Näitä molempia oli tosin tarkoitus lisätä muutenkin, nyt sille on vaan kiva motivaattori. En kyllä vieläkään usko tätä, oon vaan ihan innoissani!

Mari_kisat (83 of 164)

Huomenna sitten innokkaana kohti Ypäjää, jossa käydään taas valmentajakoulutuksen lähijakso. Kian moottori starttaakin tuossa hyvälti aamuyöstä, joten nyt olisi parempi laskea innostusleveliä ja käydä pienen pakkaamisen jälkeen unille.

Kenttäratsuleikki !

IMG_0667

Nyt ymmärsin vihdoin luovuttaa, Pipanan videon käsittely ei nyt yksinkertaisesti omalla koneella onnistu, ja näinollen vauvahevosesta tänään luvassa vaan kuvia. Lähinnä olisin halunnut näyttää teille innokkaan pienen hevosen, joka aivan korvat tötteröllä ylittää tukkiesteitä, vaikka tuijotteleekin vielä erikoisemman näköisiä rataesteitä. Tämä Hannun valmennus Joensuussa teki meille taas hyvää, lähinnä sen suhteen, että tiedän itse mihin suuntaan edetä tuon esteiden tuijottelun suhteen. Nyt ollaan hypitty vähän enemmän, mutta pienempiä esteitä, joista löytyy vähän romua alta. Lähinnä vaan, että C saisi nyt kokemuksia kaikennäköisistä esteistä, eikä sen tarvitsisi enää käydä ensin vähän tuijottamassa niitä, ja sitten vasta hypätä ne rennosti. Aiemmin olen vähän tuskaillut enemmän sitä, että se joskus pysähtyy, mutta täytyy taas muistaa katsoa vähän pidemmälle, ja antaa sen kerryttää kokemusta itselleen.

IMG_0707

Muurikin oli aika jännittävä…

IMG_0711

… toisin kuin tukkiesteet, Pipana haluaa siis olla kenttähevonen!

IMG_0718 IMG_0755 IMG_0771

Helmi oli treeneissä myös mukana, se ei varsinaisesti ollut myöskään hassumpi. Vähän se oli ratsastaessa jotenkin herkkis, en taas muistanut että nämähän ovat sille melkein kisat, missä hänen täytyy saada esiintyä eikä voi liikaa litistää ja rutistaa sitä. Oltiin kuitenkin estetehtävät ihan sovussa, vaikka itse olin jotenkin tosi väsynyt ja irti hevosesta. Sen huomaa erityisesti siitä, etten saa hevosta silloin koskaan myötälaukkoihin alas, vaan istun ihan oikealla. Pienellä hevosella nämä istuntamokat vielä korostuvat, sillä se on niin kapea ja nopea. Onneksi se sentään vaihtaa helposti ja rytmissä, mutta kyllähän se täytyisi myötälaukkoihin alas saada.

Videon lopulta näkyykin sitten Helmin bravuurit, eli noiden kiintoesteiden ja pitkän banketin ylittäminen. Helmillä oli tosi mukavaa, eikä tuo minustakaan hassumpaa ollut, vaikka kuulemma ratsastankin liian “esteratsastajasti” kiintoesteitä kohti! Ylipäätään treenit sujui hyvin, ja sain taas uutta fiilistä jatkotreeneihin. Helmin osalta tämä viikko on mennyt vähän kevyemmän treenin ja maastoilun parissa, Pipana sen sijaan vähän kisailee huomenna, ja on tämän vuoksi ollut tasaisesti liikkeellä koko viikon.

Tuusulan Derby videoin

Nyt tulivat tilaamani videot Ratsastuskeskus Ainon kisoista, jotta pääsette katselemaan myös liikkuvaa kuvaa kilpailuista! Yllä perjantain voittorata, ja alla sitten lauantain vähän rennompi ja väsyneempi rata, jossa kaksi puomia alas. Ei kuitenkaan hassumpi rata ollut sekään.

Ja loppuun vielä loppukevennykseksi palkintojenjako ja haastattelu, jossa Helmi esiintyy, ja minä yritän olla suututtamatta hänen ylhäisyyttään ja kertoa haastattelijalle mitä hän haluaa tietää ;) :

Joka päivä opimme toisistamme

Ela II-1

© Tiia Tahvanainen

Tämän hevosen kanssa oppiminen ei lopu koskaan. Ensinnäkin oli hauskaa, että hevonen, jonka olen sanonut olevan hyvä hallihevonen, voitti ensimmäisen ulkokauden luokkansa. Siinäkin oli ihan kunnioitettavasti osallistujia. Tämän lisäksi pikkuhevonen ei mahtunut lauantaina sarjan väliin, mihin en todellakaan osannut varautua, sillä meille sarjat ja suhtautetut ovat olleet aina uskomattoman pitkiä.

Ela II-6

© Tiia Tahvanainen

Sanottakoon siis, että laukka vetää hienosti ulkokentällä, ja oli aika kivaa ratsastaa luokkia viime viikonloppuna reippaan pikkuhevosen kanssa. Kuitenkin törmättiin jälleen samaan ongelmaan kuin Ypäjällä, eli toisena päivänä hevonen oli jo ihan vetämätön suhteessa edellispäivään. Seuraavat kilpailut ovat kuitenkin yksipäiväiset, ja kotitallilla, joten matkan aiheuttama rasitus on myös poistettu. Seuraaviin isompiin kilpailuihin tehdään sitten luokkasuunnittelua vähän eri lailla, ja katsotaan olisiko mahdollista fiksailla ruokintaa vielä niin, että energiat riittäisi kilpailujen aikana paremmin myös viimeisiin luokkiin.

IMG_1790 (1)

© Heidi Lammi 

Tämän kaiken lisäksi opin myös paljon, kun Helmin ihana omistaja kävi tamman selässä kilpailujen jälkeen. On hassua, miten paljon hevosen ajatusmaailmasta pääsee jyvälle, kun näkee miten sitä on ennen ratsastettu. Tämä viikko onkin mennyt hienosti, ja olemme päässeet Helmin kanssa paljon paremmin samalle aallonpituudelle myös sileällä.

s

© Heidi Lammi

Päällimmäisenä siis ajatus siitä, että joka päivä oppii uutta hevosistaan, jos vaan on silmät ja korvat auki. Ratkaisuja täytyy sitten vain etsiä, mutta välillä jopa ongelmien löytäminen aiheuttaa melkoisen paljon haastetta!

Tuuraaja

IMG_8968

Tämän viikon toimin tuuraajana tallitöissä ja tuntien pitäjänä, tallin omistajien ollessa reissun päällä. Kivaa vaihtelua kouluhommiin, ja hyvää hyötyliikuntaa. Kyllä tässä taas muistaa kuinka pysyi Saksassa niin hyvässä kunnossa, on tuo jatkuva käveleminen ja viidenkin hevosen liikuttaminen jo aika hyvää matalatehoista ja pitkäkestoista liikuntaa. Mistä sitä arkiaktiivisuutta vaan repisi myös tuohon opiskeluelämään, kun ei se portaiden kävely yhtä mukavaa ole.

Viikonlopusta sen verran, että kävin ajelemassa 2-tason koulukilpailuissa heA:10 luokassa pikkumustan lisäksi tallin hevosella, Terniksillä, joka meni oikein sievästi ja sijoittui lopulta toiseksi. Helmi teki jo hyviä pätkiä, ja rohkenin ottaa koulusatulan sille tällä kertaa, kun sopivat vällyt löytyivät alle. Ylipäätään kisat olivat ihan positiivinen kokemus, ja viikolla tehdyt treenit Sarin kanssa opettivat taas paljon eteenpäin omien hevosten ja oman istunnan kanssa. Ehkei tässä nyt tarvitse polttaa pöytäkirjoja ihan koko viikkoa ;)

IMG_8897 IMG_8936

Ulkokenttäkausi korkkailtiin sunnuntaina hyvällä säällä, ja kyllä kaikki Pipanaa lukuunottamatta toimivat ulkona niin paljon paremmin, että voi katsoa melko positiivisesti tulevaan kisakauteen niiden kanssa. Pipanalla suurimmat ongelmat tulivat liinan päässä juostessa, ja lopulta päätinkin vain rohkeasti kiivetä remmit päässä selkään, kun saan sen sieltä paremmin hallittua. Kyllähän se taas hienoja liikkeitä esitti, mutta oli kyllä vaihteeksi aika paljon pitelemistä, ettei menty vain pää viidentenä jalkana ulos koko areenalta. Mutta laatua siinä on kuin pienessä pitäjässä, se tuli taas selväksi, vaan on siinä kyllä tekemistä että sen saa suunnattua oikein. Mutta on se viime vuodesta huisisti eteenpäin tullut, vaikka kehitys välillä hitaalta tuntuukin. Viimeistään perjantaina on vuorossa Pipanankin osalta myös hyppykauden aloitus ulkona, katsotaan sitten pääseekö herra jo kisataipaleelle ennen omia estekilpailuja.

IMG_8815 IMG_8848 IMG_8884 IMG_8737 IMG_8760 IMG_8768 IMG_8769

Myyntiheppa Ressu esitteli todella hienoja liikkeitä ulkona sileällä, hypätessä toimi myös kivasti, vaikkei mentykään kuin ihan pieniä. Sillä oli tosi kiva asenne koko ratsastuksen ajan, jäi todella hyvä mieli sen kanssa työskentelystä. Myös valmennettavan nuori tamma toimi ulkona kuin kotonaan ja työskenteli todella kivasti sileällä. Esteillä käytiin pari kertaa vähän korkealla, mutta muuten kaikki toimi kuin vettä vaan, niinkuin tämän hevosen kanssa yleensäkin.

On kyllä siistiä kun tulee kesä, täällä jo innolla odotellaan niin oman tallin kisoja, kuin omien hevosten kanssa reissaamistakin. Reilun viikon päästä suuntaan vielä harjoitteluun Punkaharjulle, minkä jälkeen koulunkin pitäisi olla tälle keväälle taputeltu. Kesälle tiedossa ei olekaan muita kuin heppatöitä, toivotaan että niitä riittää odotetusti, ja aikaa jäisi vähän lomaillakin :)

Onnistuminen

Viime viikonloppu vietettiin isolta osin Ypäjä Spring Show’ssa hyppäämässä Helmin kanssa. Tavoitteena tälle reissulle oli vähän rohkeasti lähteä hakemaan paikkaa Helsinki Horse Show’n Amateur Tourin finaaliin, johon tässä bonusluokassa menestyminen oikeuttaisi. Hevosen omistajan kanssa oltiin päätetty ilmoittaa hevonen nimittäin sarjaan sisään, ja karsintakilpailujen päivämäärä sattuu meidän alueellamme nyt mestaruuksien kanssa päällekäin, joten halusin käydä kokeilemassa josko paikka irtoaisi jo näin alkukaudesta.

Matkaan startattiin perjantaiaamuna, mukana oli myös valmennettavani hevosensa kanssa. Perjantaina starttailtiin pieniä warm-up luokkia, sillä itse halusin Helmille vähän helpon luokan viime kilpailujen tsemppauksen jälkeen alle ennen seuraavan päivän kilpailuluokkaa. Tässä luokassa käytiin siis vain hyppimässä järjestäjän määrittelemä rata metrin korkeudella, jonka Helmi suoritti kuuliaisesti, itsevarmasti ja hyvin innokkaasti nollilla. Hyvän mielen startti onnistui siis hienosti, ja tästä oli helppo jatkaa seuraavan päivän koitokseen.

Lauantaina rataa kävellessäni olin todella tyytyväinen ratamestarin tekemään rataan, sekä erityisesti toiseen vaiheeseen, johon oli tehty kivoja ratkaisun paikkoja, mutta koko ajan täytyi silti liikkua, jos luokan meinasi voittaa. Perusrata oli hyvin selkeä ja simppeli, mutta sillä oli kuitenkin mittaa jolloin yksi puomi tarttuu helposti matkaan. Verryttelyssä Helmi tuntui hieman väsyneeltä, enkä sen vuoksi ottanut kuin muutaman hypyn, ja luotin sen syttyvän radalla. Alkuradalla tein aika paljon varmisteluja, ja Helmi antoikin toisella esteellä palautetta, ettei ihan niin kovasti tarvitse tukea, ja nosti hypyssä päätään aika reilusti. 2-3 väli meinasi jäädä lyhyeksi, sillä ratkaisin tehdä siihen ensimmäisellä vaiheella seitsemän askelta, jotta saan sen terävänä okserin yli. Tämän jälkeen päästiin kuitenkin rytmiin ja perusrata sujui viimeisen sarjan kolautusta lukuunottamatta oikein mainiosti.

Toisella vaiheella päätin sitten ratsastaa kaikki suunnittelemani tiet, joihin kuului lähinnä kääntäminen kympille ennen molempia rajoittavia esteitä, mikä ei tuottanut pienelle hevoselle mitään ongelmaa. Yhdeksännelle esteelle tähtäsin vähän lähelle, jotta pääsen esteen takaa nopeasti kääntämään, kun taas kympin jälkeinen käännös jäi vähän kesken ja pitkäksi, sen olisi voinut tehdä vielä nopeammin. Ennen viimeistä linjaa vähän varmistin, ja uskalsin ratsastaa pikkuhevosen siitä huolimatta rohkeasti kuuteen ennen viimeistä okseria. Tällä kertaa tämä riitti luokkavoittoon, vaikka taso oli kova ja saman sekunnin sisällä oli useita ratsukoita kärjessä. Näissä luokissa erot ovat pieniä, eikä yhtään ylimääräistä pidätettä olisi voinut enää ottaa, tai voitto olisi mennyt sivu suun.

IMG_7180

Kyllä tuota palkintojenjakoon mennessä tajusin, että enpä ole ihan hetkeen oikeita luokkia voittanut. Olen jopa miettinyt, että mistä tähän keskittymiseen ja nautiskeluun kaivaisi vielä sellaisen nuoruuden voitontahdon mukaan, ja tuleeko minusta enää voittavaa ratsastajaa ilman Geinaa. Jos ihan totta puhutaan, uskon että olisin Geinalla itseni tuossa luokassa vielä voittanut, eli parannettavaa löytyy vielä. On kuitenkin kiva nähdä, että kun motivaatio on kohdallaan, eli on jotain oikeaa voitettavaa, niin vielä sieltä löytyy intoa ratsastaa ihan oikeasti aikaa. Tämä HIHS paikan varmistuminen selkiyttää kilpailukalenteriani aika paljon, ja näillä näkymin näyttää siltä, että Helmi hyppää tällä kaudella jokusen amatöörisarjan osakilpailun, ja koitetaan saada kauden aikana sille 120 taso mukavuusalueelle ja kilpailukykyiseksi. Saa nähdä, pääseekö sillä kokeilemaan jotain isompaakin, mutta sillä en pidä kiirettä vielä tässä vaiheessa. Tärkeintä on pitää hevosen itseluottamus korkealla, ja tehdä sille sopivia juttuja ilman, että se joutuu vaikeuksiin.

IMG_7049

Tämän kauden suunnitelmat näyttävät valoisalta myös Pipanan suhteen, jonka kanssa estetreenit ovat lähteneet sujumaan viime aikoina tosi hienosti! Se on ollut todella maltillinen, ja vähän hakenut hyppykaarta lähemmäs puomeja, välillä ottanut osumankin mutta korjannut heti. Nyt sillä voi siis tehdä tuollaisia 90-100cm juttuja yksinäänkin, ja sen ratsastaminen on todella helppoa. Nyt vain rohkeasti kokeilemaan, josko sille saisi jonkun pikku startin alle vielä ennen omia kilpailuja toukokuun lopulla!

Viikonlopun lajinvaihto

12986782_1099480733405432_1947813780_o

Postauksen kuvista kiitos Janna Puuruselle!

Viime sunnuntaina käytiin testailemassa kuskin ja estehevosten kykyjä kouluratsastuksen puolella, kun tallillamme järjestettiin 1-tason kouluratsastuskilpailut. Nämä toimivat harjoituksena kahden viikon päästä järjestettäville 2-tason koulukilpailuille, joissa itse ajattelin startata myös. Näiden esitysten jälkeen, vaikka molempiin hevosiin olen ihan tyytyväinen, päätin jättää pipanan kyllä kakkostason kilpailuista pois. Sen kanssa mesoamiseen menee aika paljon energiaa, ja minun on tarkoitus startata helppo A myös eräällä osaavalla tallin hevosella. Helmi startannee näillä näkymin myös, ja kyllä kaksi starttia yhteen kouluratsastusmittelöön riittää minulle ihan hyvin.

12991818_1099482093405296_1631562656_o

No, Pipana onneksi esitti villeimmät muuvit liinan päässä, ja aikansa höyryttyään oli ratsastaessa enää vain hiukan pörheä. Sillä on nyt vähän sellainen kevätvaihe, että hän on mielestään kauhean iso ja pelottava, ja se vähän uhoaa muille hevosille. On kuin pahanenkin oripoika. Mutta ratsain asiat onnistui kohtalaisen hyvin, muoto ei tasaisuutta ollut nähnytkään, mutta hän meni jotakuinkin sinne suuntaan ja yleensä sitä askellajia mitä pyysin. Tuloksena K.N. Specialista 57,6%, mikä nyt ei ole pikkuiselle estehevoselle kauhean huono eka startti. 

12980683_1099482086738630_794431584_o 13010097_1099482273405278_1952405071_o 12970152_1099482270071945_1823160560_o

12999534_1099481676738671_1884775568_o

Helmi oli hyvin innoissaan, kun kaiken koulutuuppauksen jälkeen oli vihdoin kisapäivä. Tokaisinkin, kun Jenni sitä talutti, ettei Helmi taida tietää olevansa koulukilpailuissa. Liekö siitä sitten suutahtanut kun asia hänelle valkeni, kun reipas tamma poistui verryttelystä kaksi kertaa milloin lumihankeen ja milloin ihan vain ojan kautta heinäpellolle. Se on kyllä ihan hupsu välillä, mutta onneksi se ei keksi noita työskennellessä, vaan ainoastaan jos sille jää vähän turhan tylsät ja pitkät välikäynnit, silloin täytyy löytyä actionia. Suhteessa näihin verryttelyssä esitettyihin kuvioihin rata oli tosi tasainen, ja hevonen antoi vaikuttaa aika kivasti! Ei se treeneissä kertaakaan koko rataa näin hienosti juossut. Tottakai muoto on aika avoin helppoon A:han, ja siinä mieleen 56% on ihan oikeutettu tulos tästä, mutta hyväksytysti suoritettu kuitenkin myös pikkuhevosen ensimmäinen tämän tason koulustartti. Ei siis huono päivä, joskaan ei mitenkään huisin hyväkään.

Tällä viikolla palaillaan taas oman lajin pariin, sillä perjantaina suunnataan kohti Ypäjää hyppäämään parit luokat Helmin kanssa. Tiputetaan hiukan tasoa näihin kisoihin, eli perjantain warm up luokka loikitaan metrin tasolla, ja lauantaina mennään sitten 110cm luokka. En tiedä kumpi meistä on enemmän innoissaan päästessään hyppäämään!

Urheileva ratsastaja

Mari_kisat (159 of 164)

Tällä kertaa ajattelin puhua vähän otsikossa esiintyvästä urheiluteemasta, joka meidän lajissamme voi usein hieman unohtua, varsinkin satulassa istuvan urheilijan osalta. Valmentajakoulutuksessa aihe on ollut ajankohtainen vierumäen jaksoilla, joista olen itse saanut paljon irti juurikin siksi, että aiheet liittyvät opiskeluihini melko tiiviisti. Paljon vanhan kertausta, ja vähän uutta näkökulmaa. Nyt olen itse yrittänyt palata vähän enemmän urheilijan elämäntapoihin sairastelun ja kovimman kiireen hellittäessä, ja voisinkin kertoa vähän yleisesti siitä, kuinka itse pyrin elämään urheilijana. Aion tulevaisuudessa avata kaikkia teemoja omalta osaltani vähän tarkemmin, mutta aloitetaan tällä kertaa hieman yleiskatsauksella kaikkiin osa-alueisiin.

12899605_10207526380055183_1417397473_o

Ruokavalio on tunnetusti yksi lempiaiheistani, niin aloitetaan siitä. Omat kompastuskiveni ruokavalion koostamisessa, varsinkin paljon eettisiä asioita pyöritellessäni, ovat erityisesti liian vähäinen ja yksipuolinen syöminen, jonka vuoksi täydennän ruokavaliotani sokerisilla ja muuten epäterveellisillä herkuilla. Nyt olen siis reipastunut tekemään ruokaa ahkerammin, syömään enemmän vihreitä kasviksia ruuan kanssa, ja ennen kaikkea ottamaan eväitä tallille mukaan. Epäilen tämän olevan monelle ratsastajalle paha tapa, sillä ihan huomaamatta tallilla voi tulla useamman hevosen ja muun toiminnan vuoksi vietettyä koko iltapäivä/ilta, eikä tällaista aikaa vaan pitäisi viettää syömättä mitään. Itse olen pakkaillut mukaan hedelmiä, soijarahkaa, riisikakkuja ja pähkinöitä, vähän vaihdellen sen mukaan, mitä aiemmin päivällä olen syönyt. Ja aina on löytynyt pieni rako eväiden nauttimiselle, vaikkei sitä aikaa mukamas koskaan ole.

12904031_10207526380295189_2044863282_o

Toinen iso kokonaisuus urheilijan elämäntavoissa on treeni. Itse olen nyt joutunut jättämään jumpat pitkäksi aikaa väliin jatkuvan sairastelun vuoksi, jolle muuta syytä ei ole löytynyt, kuin liian kova kuormitus niin henkisesti kuin fyysisestikin. Tähän muutosta on kuitenkin tarjolla tehtyäni ison päätöksen hidastaa koulunkäyntiäni, jolloin minulle jää enemmän aikaa huolehtia itsestäni, omasta kunnostani ja olla myös joskus kotona ja levätä. Kunhan treenit pääsen taas aloittamaan on ohjelmassa kuitenkin erilaisilla painotuksilla kestävyyttä, keskivartalon harjoittamista ja liikkuvuutta. Kestävyys ja vatsalihakset ovatkin tutkimustulosten valossa ratsastajille tärkeimmät osa-alueet harjoitettavaksi, ja itse olen liikkuvuuden osalta niin onneton, että sekä toiminnallinen liikkuvuusharjoittelu, että lihashuolto rullaten kuuluu olennaisesti treeniini.

www.ratsastajankunto.fi (lisää materiaalia ratsastajan treenistä)

12903963_10207526380615197_1134182546_o

Edellisessä kappaleessa sivuttiin myös yhtä erittäin olennaista seikkaa urheilullisessa elämässä, nimittäin lepo. Olen nyt hieman kantapään kautta oppinut arvottamaan tämän osa-alueen erittäin korkealle, sillä väsyneenä ja kireänä molemmat edellämainitut asiat, sekä itse lajiharjoittelu menee ihan metsään. Tämä siis mikäli edes kestän terveenä. Jokainen tarvitsee erilaisen määrän unta päivässä, ja sen oppii vain itse tunnustelemalla ja sopivan rytmin etsimisellä. Lepo on kuitenkin paljon muuta, kuin pelkkää unta. Se on asioiden tekemistä yksi kerrallaan, tekemättömiä asioita jatkuvasti pyörittämättä. Se on itselleen mielekkäiden asioiden tekemistä ilman, että jatkuvasti pohtii, täytyisikö minun olla jossain muualla. Se on ajan antamista itselleen ja tärkeille ihmisille, ja ihan vaan olemista. Siihen on oltava lupa ja aikaa, ja siitä on osattava nauttia. Jatkuvassa stressissä ja kiireessä ei palaudu optimaalisesti, saati sitten jaksa henkisesti panostaa lajiharjoitteluun, mikä on ratsastuksen kaltaisessa taitolajissa ensiarvoisen tärkeää. Ethän siis unohda levätä kaiken kiireen keskellä.